Viisieräinen kamppailu oli todellista henkistä vuoristorataa, jossa päävalmentaja Olli Kunnarin luotsaama miehistö nousi toistuvasti tukalista tilanteista. Kreikka karkasi avauserässä heti selkeään johtoon, mutta suomalaisten parantunut torjuntapeli käänsi kurssin ratkaisevilla hetkillä. Koko ottelun torjunnat kirjattiin Suomelle selvästi 12–5, mikä loi lujan perustan ottelun käänteille.

Ratkaisijat kentällä: veljespari ja Jokelan torjuntamuuri

Ottelun tehokkaimpina suomalaisina loistivat yleispelaajina urakoineet veljekset Luka ja Nooa Marttila. Luka Marttila takoi ottelussa tehot 21/+11 ja otti ratkaisevan roolin neljännen erän lopussa sekä viidennen erän viimeisissä pisteissä. Vasta 2005 syntynyt pikkuveli Nooa Marttila säesti häikäisevästi tehoin 21/+13 pitäen Suomen hyökkäystä pystyssä toisessa ja kolmannessa erässä.

Hakkurina pelannut Joonas Jokela oli joukkueen tasaisin pisteidentekijä lukemin 20/+13. Jokelan iltaa koristi hyökkäysten ohella peräti kuusi suoraa tappotorjuntaa, ja hän pelasti neljännessä erässä useita puolustuspalloja ratkaisuhetkillä. Keskitorjujista Miika Haapaniemi nousi esiin viidennen erän lopussa pysäyttämällä Kreikan hyökkäyksen näyttävällä torjunnalla.

Jokelan pelin taso pysyi koko ottelun ajan tosi hyvänä. Se oli tasapainoisin esitys Jokelalta, jos mietitään kaikkien muiden tekemistä.

Vaikka ottelu oli liberona aloittaneelle Voitto Köykälle haastava, nousi hän ratkaisijaksi juuri oikealla hetkellä. Köykän puolustus ottelupallossa mahdollisti vastahyökkäyksen, joka sinetöi Suomen paikan kahdeksan parhaan joukossa.

Suomen kokoonpano EM-kisoissa 2026

Päävalmentaja Olli Kunnarin valitsemassa 14 pelaajan ryhmässä yhdistyvät kokeneet arvokisakävijät ja nuoret debytantit. Joukkueesta viisi pelaajaa – Santeri Välimaa, Veikka Lindqvist, Nooa Marttila, Petteri Tyynismaa ja Severi Savonsalmi – pelaavat uransa ensimmäisiä aikuisten EM-kisoja.

Kokeneinta kaartia edustaa yleispelaaja Niko Suihkonen, jolle nämä ovat uran neljännet miesten EM-kisat. Kolmansissa EM-kisoissaan esiintyvät kapteeni Antti Ronkainen, passari Fedor Ivanov, hakkuri Joonas Jokela sekä libero Voitto Köykkä. Avauskokoonpanon passarina vastuuta kantaa Ivanov, jolla on tilillään yli sata miesten maaottelua.

Yleinen harhaluulo altavastaajan asemasta

Urheilussa ajatellaan usein, että rankingin takaa tulevan haastajan on turha unelmoida arvokisojen mitalipeleistä jättiläisiä vastaan. Suomi on kuitenkin osoittanut kykenevänsä horjuttamaan ketä tahansa, kunhan puolustus ja syöttö toimivat kurinalaisesti alusta alkaen.

Jos Italialla on yhtään heikko päivä tai se antaa Suomelle pienenkin mahdollisuuden, Suomen taso on tällä hetkellä hyvänä päivänä niin hyvä, että se voi laittaa Italian koville. Mutta lähtöasetelma on se, että nyt pitää osata nauttia ja olla tikku kynnen alla koko ajan.

Yle Urheilun asiantuntija Timo Tolvasen arvio tiivistää asetelman, kun Suomi asettuu keskiviikkoiltana kello 22 alkavassa puolivälierässä kotikentällään pelaavaa Italiaa vastaan. Isäntämaa eteni puolivälieriin kaatamalla Tanskan tylysti 3–0, joten suomalaisten on pystyttävä pitämään virhemääränsä minimissä.

Näin Veljekset voi haastaa Italian

Puolivälieräottelu vaatii Suomelta turnauksen ehjintä peliä jokaisella osa-alueella. Kreikka-ottelun heilahtelut erien sisällä eivät jätä varaa nukahtamisille Italian tasoista huippujoukkuetta vastaan.

• Tasaisuus erien alusta asti: Suomen on päästävä heti ensimmäisistä palloista lähtien mukaan peliin, jotta vastustaja ei pääse karkumatkalle kuten Kreikka-ottelun avauserässä.
• Torjunta- ja puolustuspelin ajoitus: Hakkuri Joonas Jokelan ja keskipelaajien Severi Savonsalmen sekä Miika Haapaniemen muodostaman torjuntalinjan on pysyttävä tiiviinä Italian kovia laitahyökkääjiä vastaan.
• Vastaanoton kestävyys: Voitto Köykän ja yleispelaajien vastaanottoprosentin (Kreikkaa vastaan 47 %) on kestettävä Italian aggressiivinen syöttö, jotta passari Fedor Ivanov pääsee pyörittämään monipuolista hyökkäyspeliä.

Suomen lentopallomaajoukkue pelaajat ovat osoittaneet valtavaa taistelutahtoa raivatessaan tiensä kahdeksan parhaan eurooppalaisen joukkueen joukkoon.

Keskiviikon myöhäisillassa odottaa mittari, joka vaatii koko joukkueelta sataprosenttista venymistä ja kylmiä hermoja.

Miten uskot Veljesten pärjäävän Italiaa vastaan?

Kerro mielipiteesi alla ja jaa omat kisatunnelmasi keskustelussa!

Tampereen Nokia-areenalla pelatun alkulohkon hurmos koki pienen särön, kun Viro kaatoi Suomen lohkovaiheen päätöskamppailussa. Tulos tarkoitti sitä, että suomalaisten oli löydettävä taisteluilmeensä välittömästi uudelleen neljännesvälieriin siirryttäessä.

Viro-ottelun karvas päätös ja nousu puolivälieriin

Alkulohkon päättänyt suomi viro lentopallo ottelu toimi muistutuksena siitä, kuinka pienistä marginaaleista kansainvälisessä huippulentopallossa pelataan. Heikompien hetkien jälkeen Suomi joutui neljännesvälierässä äärimmäiseen testiin Kreikkaa vastaan. Peli aaltoili rajusti, ja joukkue ajautui jo kolmatta kertaa peräkkäin täyteen viidenteen erään erälukemin 3–2 (22–25, 25–16, 22–25, 25–23, 15–13).

Päävalmentaja Olli Kunnari joutui reagoimaan jo avauserässä herätelläkseen ryhmäänsä, ja kapteeni Antti Ronkainen astui kentälle tasoittamaan tilannetta. Ratkaisuhetkillä Suomen hahmona loisti 23-vuotias Luka Marttila, joka takoi ratkaisupallon kenttään ja sinetöi historiallisen jatkopaikan.

Turnaustilanteessa heikomman jakson jälkeen ratkaisee kyky nollata virheet ja nostaa intensiteettiä paineen alla seuraavaan erään.

Monesti urheilussa elää sitkeä myytti siitä, että alkulohkon yllätystappio ennakkoon heikommalle vastustajalle suistaisi joukkueen automaattisesti raiteiltaan. Suomen turnaus osoittaa päinvastaista: Viro-pelin takaiskusta huolimatta ryhmä kokosi itsensä ja selvitti tiensä kahdeksan parhaan joukkoon kisoissa, joissa se kohtaa seuraavaksi moninkertaisen mestarin.

Arvokisojen televisiointi ja otteluiden seuraaminen

Miesten lentopallon EM-kisat herättävät laajaa kiinnostusta, ja suomalaiskatsojille otteluiden suorat lähetykset ovat turnauksen edetessä keskeinen puheenaihe. Lentopallon arvoturnausten lähetystoiminta nojaa nykyisin sekä perinteiseen televisioon että kattaviin digitaalisiin suoratoistopalveluihin.

Kansainvälisissä arvokisoissa lähetyssignaalit välitetään suomalaisille jakelijoille suorina monikameratuotantoina, joihin liitetään kotimainen asiantuntijaselostus. Isompien panosten otteluissa katseluoikeudet ja lähetyskanavat voivat vaihdella suoratoistoalustojen ja maksuttomien kanavien välillä sopimuskokonaisuuksien mukaisesti.

Näin varmistat suoran lähetyksen näkymisen

• Tarkista ohjelmaoppaat: Viralliset tv-oppaat ja urheilutoimitusten katsausartikkelit päivittävät reaaliaikaiset tiedot siitä, miltä kanavalta tai miltä verkkoalustalta ottelu näkyy suorana.
• Selvitä suoratoiston saatavuus: Osa arvokisaotteluista saattaa olla katsottavissa kansainvälisten lajiliittojen omilta verkkoalustoilta, mikäli ottelua ei esitetä lineaarisessa televisiossa.
• Seuraa reaaliaikaista tulospalvelua: Viralliset tulospalvelut ja urheilumediat tarjoavat pisteseurantaa erä erältä niille, jotka eivät pääse kuvaruudun ääreen.

Puolivälierän suuri haaste: Italia vastassa

Neljännesvälieristä jatkoon selvinnyt Suomi kohtaa Torinossa pelattavassa puolivälierässä kisaisäntä Italian. Italia eteni puolivälieriin puhtaalla pelillä voitettuaan Tanskan selkeästi 3–0 (25–22, 25–16, 25–11) ja vietyään kaikki viisi alkulohko-otteluaan.

Italia on voittanut EM-kultaa seitsemän kertaa, joista viimeisin mestaruus tuli vuonna 2021. Vastus on siten turnauksen ehdotonta eliittiä, ja Suomen pelin on noustava huomattavasti tasaisemmalle tasolle kuin lohkovaiheen päätteeksi.

Miten aiot seurata Suomen puolivälierää kotikatsomossa?

Kerro mielipiteesi alla joukkueen mahdollisuuksista kisaisäntää vastaan.

Jaa omat kisatunnelmasi kommenteissa ja liity lentopallokeskusteluun!