Paakkasen Westendin-kodin ja Ranskan-asunnon irtaimisto kätki sisäänsä vuosikymmenten aikana karttuneen kokoelman, jonka arvo ja monipuolisuus yllättivät monet keräilijät. Huutokaupoissa liikkui niin arvotaidetta, uniikkeja huonekaluja kuin kansainvälistä huippumuotia, ja kiinnostus kohteita kohtaan ylitti tavanomaiset rajat.

Mitä Kirsti Paakkasen huutokauppa piti sisällään?

Kun kirsti paakkanen huutokauppa järjestettiin, myyntiluettelot täyttyivät kansainvälisistä merkkiteoksista ja suomalaisen muotoilun klassikoista. Paakkanen tunnettiin tinkimättömästä tyylistään, mikä heijastui suoraan hänen kotiensa sisustukseen ja henkilökohtaiseen vaatekaappiinsa.

Myyntiin asetettu esineistö jaettiin useaan kategoriaan, jotta kansainväliset ja kotimaiset keräilijät tavoitettiin tehokkaasti huutokauppakamarien kautta. Kokonaisuus osoitti, kuinka määrätietoisesti Paakkanen oli rakentanut visuaalista elinympäristöään.

Pelkkä esineiden esteettinen arvo ei kuitenkaan ratkaissut huutokaupan luonnetta, vaan jokaisella myydyllä kohteella oli selkeä juridinen päämäärä. Huutokaupan taustalla vaikutti tiukasti laadittu asiakirja, joka saneli jokaisen euron kohtalon.

Testamentti ja säätiön perustaminen

Kirsti Paakkasen tekemä testamentti oli sisällöltään poikkeuksellisen selkeärajainen, vaikka sen ympärillä käytiin myöhemmin laajaa julkista keskustelua. Paakkanen määräsi koko omaisuutensa käytettäväksi säätiöön, jonka tehtävänä on jakaa apurahoja ja tukea suomalaista taideteollisuutta, kulttuuria sekä naisyrittäjyyttä.

Suuren arvo-omaisuuden testamenttaamisessa yleishyödylliseen tarkoitukseen irtaimiston realisointi huutokaupalla on vakiintunut menettely, jolla omaisuus muutetaan pitkäjänteistä säätiötoimintaa rahoittavaksi pääomaksi.

Julkisuudessa liikkui pitkään sitkeä käsitys siitä, että Paakkasen perintöesineistö olisi siirretty kokonaisuudessaan suoraan museon kokoelmiin tai säilytetty sellaisenaan Westendin asunnossa. Todellisuudessa Suomen perintökaari ja pesänselvitystä koskevat säännökset edellyttävät usein omaisuuden myyntiä, mikäli testamentin nimenomainen tahto vaatii pääoman kerryttämistä apurahasäätiölle. Yksittäisiä historiallisesti merkittäviä dokumentteja ja arkistomateriaalia voidaan tallettaa julkisiin arkistoihin, mutta valtaosa irtaimistosta huutokaupattiin avoimesti.

Miten mittavan jäämistön huutokauppaprosessi etenee?

Suuren ja arvokkaan jäämistön saattaminen vasaran alle on monivaiheinen viranomais- ja asiantuntijaprosessi, jossa huomioidaan tarkasti myös Verohallinto ja mahdolliset perintöoikeudelliset vaatimukset.

1. Pesänselvitys ja perunkirjoitus: Pesänselvittäjä kartoittaa vainajan koko varallisuuden, velat ja arvoesineet ja laatii virallisen perukirjan.
2. Ammattimainen luettelointi ja konservointi: Huutokauppakamari arvioi, kuvaa ja tutkii esineiden alkuperän sekä aitouden asiantuntijoiden voimin.
3. Julkinen huutokauppa: Esineet asetetaan esille näyttelyyn ja myydään tarjousten perusteella avoimissa huutokaupoissa kotimaisille ja kansainvälisille ostajille.
4. Varojen siirto testamentin määräämään kohteeseen: Myynnistä saadut nettovarat siirretään perustettavan tai toimivan säätiön peruspääomaan apurahojen jakamista varten.

Paakkasen tapauksessa huutokauppa toi hänen henkilökohtaisen elämäntyönsä ja esteettisen silmänsä suoraan suomalaisten koteihin. Esineiden mukana siirtyi pala suomalaista teollisuus- ja muotoiluhistoriaa, jonka arvo säilyy pitkälle tulevaisuuteen.

Seurasitko Kirsti Paakkasen jäämistön huutokauppaa tai omistatko jonkin hänen kokoelmaansa kuuluneen esineen?

Kirsti Paakkasen perintö elää vahvasti paitsi Marimekon menestystarinassa myös hänen säätiönsä jakamassa tuessa suomalaiselle osaamiselle.

Kerro ajatuksesi ja näkemyksesi Paakkasen elämäntyöstä alla olevassa kommenttikentässä!